![\"\"](\"http:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2019\/11\/ekologinen6-150x150.png\")
<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2019\/11\/ekologinen7-150x150.png\")
<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2019\/11\/ekologinen12-150x150.png\")
<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2019\/11\/ekologinen13-150x150.png\")
<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2019\/11\/ekologinen14-150x150.png\")
<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2019\/11\/ekologinen15-150x150.png\")
<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n\n\n\n\n
Ilmaston muutos<\/h2>\n\n\n\n<\/figure><\/div>\n\n\n\nIlmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ymp\u00e4rist\u00f6ongelma. Se vaikuttaa ihmistoimintaan ja luonnonymp\u00e4rist\u00f6ihin jo nyt, ja vaikutukset tulevat tulevaisuudessa viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Ihmisten toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisess\u00e4 on ratkaiseva. Katastrofaalisen ilmastokriisin syntyminen voidaan joidenkin tutkimuksien mukaan viel\u00e4 est\u00e4\u00e4 ja vaikutuksia ainakin lievent\u00e4\u00e4, jos niin halutaan. <\/p>\n\n\n\n
Mink\u00e4laisia ilmastotekoja sin\u00e4 teet? Suomen ilmastopaneelin mukaan l\u00e4hes 70 prosenttia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 syntyy kulutuksesta, joten kuluttamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 voit todellakin vaikuttaa. Suomalaisen keskivertokuluttajan hiilijalanj\u00e4lki koostuu Sitran mukaan nelj\u00e4st\u00e4 osa-alueesta: ruoka, liikkuminen, asuminen ja muu kulutus.<\/p>\n\n\n\n
Sitran raportti<\/a> ja hiilijalanj\u00e4lkilaskuri. https:\/\/ilmastodieetti.ymparisto.fi\/ilmastodieetti\/#<\/a>
Ilmasto.org sivuilla on ker\u00e4tty usein kysyttyj\u00e4 kysymyksi\u00e4 ilmastonmuutoksesta. K\u00e4y lukemassa kysymykset ja vastaukset, ja testaa sen j\u00e4lkeen tietosi testikysymysten avulla Ilmasto.org<\/a>. <\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\n<\/div>\n\n\n\nElinymp\u00e4rist\u00f6 maanp\u00e4\u00e4llisess\u00e4 ja vedenalaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2019\/11\/ekologinen14.png\")
<\/figure><\/li>![\"\"](\"http:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2019\/11\/ekologinen15.png\")
<\/figure><\/li><\/ul><\/figure>\n\n\n\nElinymp\u00e4rist\u00f6 luo puitteet ihmisen olemassaololle. Tarvitsemme puhdasta ilmaa, jota hengitt\u00e4\u00e4, puhtaan maaper\u00e4n, jossa kasvattaa ruokaa ja puhtaan veden, jota juoda. <\/p>\n\n\n\n
Mets\u00e4t tarjoavat elinymp\u00e4rist\u00f6n miljoonille lajeille ja ovat t\u00e4rke\u00e4 puhtaan ilman ja veden l\u00e4hde. Kasvillisuus muodostaa p\u00e4\u00e4osan ihmisen ruokavaliosta ja onnistunut maanviljely on toteutuvan ruokaturvan perusta. Globaali ruokaturva horjuu ja maaper\u00e4n heikkeneminen on yh\u00e4 nopeampaa ja menet\u00e4mme n\u00e4in viljelykelpoista maata enemm\u00e4n kuin ennen. Uusien alueiden aavikoitumisesta aiheutuu ongelmia etenkin kehittyviss\u00e4 maissa. Samalla luonnon monimuotoisuus heikkenee ja lajeja kuolee sukupuuttoon. On meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4mme pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden ongelmien synty, olemmehan alun perin ne aiheuttaneetkin. <\/p>\n\n\n\n
Meret l\u00e4mp\u00f6tiloineen, virtoineen ja el\u00e4m\u00e4nmuotoineen puolestaan pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka tekee maapallosta elinkelpoisen. Veden l\u00e4mp\u00f6tiloissa ja virtauksissa on kuitenkin havaittu huolestuttavia muutoksia. Miten voimme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 merten tarjoamat luonnonvarat sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 niiden kest\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4? Meid\u00e4n tulee muuttaa nykyist\u00e4 toimintaamme, sill\u00e4 ainoastaan siten voimme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 puhtaan ilman, viljelykelpoisen maan sek\u00e4 puhtaan veden. <\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\n<\/div>\n\n\n\nVesi<\/h2>\n\n\n\n<\/figure><\/div>\n\n\n\nMaapallon vedest\u00e4 97,5 % on suolaista ja 2,5 % makeaa. Maailman makeasta vedest\u00e4 ainoastaan 1 % on ihmisten k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, sill\u00e4 esim. 70 % makean veden varannoista sijaitsee j\u00e4\u00e4n\u00e4 tai lumena arktisilla alueilla ja vuoristoissa. <\/p>\n\n\n\n
Hanasta tai suihkusta valuvan n\u00e4kyv\u00e4n veden lis\u00e4ksi kulutamme my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vett\u00e4 eli piilovett\u00e4, toisin sanoen jonkin tuotteen kasvatuksen ja tuotannon aikana kulutettua vett\u00e4. Esimerkiksi appelsiinimehulasillisen tuottamiseen on k\u00e4ytetty 170 litraa vett\u00e4. Hampurilaisen valmistamiseen kuluu 2 400 litraa vett\u00e4. Kupilliseen kahvia taas tarvitaan 140 litraa vett\u00e4, kun lasketaan yhteen kahvinviljelyyn, kahvipapujen kuljetukseen ja k\u00e4sittelyyn k\u00e4ytetty vesim\u00e4\u00e4r\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Veden k\u00e4ytt\u00f6 maapallolla on lis\u00e4\u00e4ntynyt paljon. Kasvu jatkuu, sill\u00e4 v\u00e4est\u00f6n ja teollisuuden kasvu lis\u00e4\u00e4v\u00e4t veden kysynt\u00e4\u00e4. Seurauksena on, ett\u00e4 puhdas vesi ei riit\u00e4, vaan siit\u00e4 on puutetta varsinkin Afrikassa, Aasiassa ja L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4. Puhtaan veden puute aiheuttaa sairauksia, levottomuutta ja pakolaisuutta <\/p>\n\n\n\n
Yksi syy veden puutteeseen on ilmaston muuttuminen. Lis\u00e4ksi vesivarat ovat jakautuneet ep\u00e4tasaisesti maapallolla. Vaikka meill\u00e4 Pohjoismaissa on vett\u00e4 runsaasti, kulutamme paljon sellaisilla alueilla valmistettuja tuotteita ja ruokaa, miss\u00e4 vedest\u00e4 on pulaa. Koska puhtaan veden saanti tulee turvata koko maailmalle, tulee makean veden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, kierr\u00e4tyst\u00e4 ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tehostaa. Makea vesi on uusiutuva luonnonvara, mutta se uusiutuu liian hitaasti sen k\u00e4yt\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n verrattuna. <\/p>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\nEnergia<\/h2>\n\n\n\n<\/figure><\/div>\n\n\n\nEnergiaa saadaan mm. vesi- ja tuulivoimasta, auringosta, puusta ja biokaasusta, jotka ovat uusiutuvia energial\u00e4hteit\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4sti k\u00e4ytettyn\u00e4 uusiutuva energia ei lopu, vaikka sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Kehitysmaissa puuta on kuitenkin hakattu enemm\u00e4n kuin sit\u00e4 kasvaa, mist\u00e4 seurauksena on ollut, ett\u00e4 maaper\u00e4 on paikoin aavikoitunut. <\/p>\n\n\n\n
\u00d6ljy, hiili ja maakaasu ovat uusiutumattomia energial\u00e4hteit\u00e4, eli fossiilisia polttoaineita. Ne ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten kasvien ja pienten merieli\u00f6iden lahotessa. Uusiutumattomat energial\u00e4hteet loppuvat aikanaan, sill\u00e4 niit\u00e4 ei synny lis\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 syntyy ilmakeh\u00e4\u00e4n haitallisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Energiankulutuksemme on huolestuttavaa, sill\u00e4 80 prosenttia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4mme energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Seurauksena on, ett\u00e4 kasvihuoneilmi\u00f6t\u00e4 kiihdytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Lis\u00e4ksi nykymallilla energian saannin turvaaminen on vaarantumassa: on ennustettu, ett\u00e4 \u00f6ljy loppuu kokonaan 30 vuoden sis\u00e4ll\u00e4 samalla, kun energiantarpeemme on ennustettu kasvavan 50 prosentilla vuoteen 2030 menness\u00e4. On siis selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muutoksia tulee tehd\u00e4 koko energiasektorilla. Miten t\u00e4st\u00e4 selvit\u00e4\u00e4n? Yht\u00e4 vastausta ei ole, mutta kaikki keinot energian s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi ja uusien energiamuotojen kehitt\u00e4miseksi ovat tarpeen. <\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\n<\/div>\n\n\n\nEkologista ja vastuullista kuluttamista<\/h2>\n\n\n\n<\/figure><\/div>\n\n\n\nOpiskelet ammatillisia opintoja ja olet suuntautumassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Olet varmaankin jo kuullut, ett\u00e4 vastuullisuus kuuluu t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja tulevaisuudessa niin yksil\u00f6n kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4nkin toimintaan. Yksil\u00f6n vastuullisuus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ihmisen ominaisuudeksi, ett\u00e4 vastuun ottamiseksi jostakin asiasta tai henkil\u00f6st\u00e4. Sana vastuu taas m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n velvollisuudeksi huolehtia jostakin asiasta, toiminnasta tai henkil\u00f6st\u00e4 (Nykysuomen sanakirja, 2002.)<\/p>\n\n\n\n
Yrityksen vastuullisuus m\u00e4\u00e4rittyy yritysvastuun kautta ja kytkeytyy laajemmin yhteiskuntavastuuseen. Jokaisen yrityksen tuleekin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 vastuullisuus yrityksess\u00e4 merkitsee ja kuinka he toimivat niin, ett\u00e4 esimerkiksi ekologisen vastuullisuuden periaatteet toteutuvat, ja n\u00e4in minimoivat kielteiset ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset.
<\/p>\n\n\n\n
Kuluttaminen<\/h3>\n\n\n\n
Kulutamme joka p\u00e4iv\u00e4 erilaisia asioita, mutta kaikki kulutus ei n\u00e4y p\u00e4\u00e4llep\u00e4in. Kulutamme tuotteiden mukana my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti, kuten tuotannossa k\u00e4ytetty\u00e4 vett\u00e4 tai energiaa. Autolla liikkuessamme tankissa kuluu polttoainetta ja paperin tekemiseen tarvitaan puuta. Katsomme televisiota, k\u00e4ymme elokuvissa tai uimahallissa. Millaista n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kulutusta niihin mahtaa liitty\u00e4?
<\/p>\n\n\n\n
Mihin itse tavarat menev\u00e4t, kun me emme en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 niit\u00e4? Osa kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n, osa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uudelleen, osa voidaan polttaa energiaksi ja osa p\u00e4\u00e4tyy omiin varastoihimme, luontoon tai jopa vaarallisena kaatopaikoille. Tavaroiden ja palvelujen kulutus on yksi suurimpia ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien aiheuttajia. Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 pohjoiseen Tyynenmeren py\u00f6rteeseen on syntynyt kaatopaikka, joka on kaksi kertaa Yhdysvaltojen kokoinen. Vuosikymmenien aikana merenpohjaan on kertynyt sata miljoonaa tonnia j\u00e4tett\u00e4, josta suurin osa on muovia.<\/p>\n\n\n\n
Kulutustapoja pit\u00e4isi nopeasti muuttaa kest\u00e4v\u00e4mmiksi, sill\u00e4 maapallon luonnonvarat eiv\u00e4t kest\u00e4 nykyist\u00e4 kulutusta.<\/p>\n\n\n\n
Oletko tullut ajatelleeksi, ett\u00e4 ihminen ottaa kaiken tarvitsemansa materiaalin luonnosta?
Miten sin\u00e4 voit vaikuttaa kuluttamiseen ja kuluttamisen vaikutuksiin? <\/p>\n\n\n\n
- Tutkimalla ymp\u00e4rist\u00f6merkkej\u00e4 ja tekem\u00e4ll\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 valintoja. K\u00e4y tutkimassa Marttojen<\/a> sivulla ymp\u00e4rist\u00f6merkkej\u00e4.<\/li>
- Perehtym\u00e4ll\u00e4 energiamerkkeihin<\/a><\/li>
- Muita kiinnostavia teemoja voivat olla Reilu kauppa<\/a>, \u00c4l\u00e4 osta mit\u00e4\u00e4n \u2013p\u00e4iv\u00e4<\/a> tai Turhake<\/a><\/li><\/ul>\n\n\n\n
Tuotteen elinkaari<\/h3>\n\n\n\n
Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan tuotteen olemassaolon eri vaiheita alkaen raaka-aineiden tuottamisesta p\u00e4\u00e4tyen sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistamiseen, eli ns. tuotteen matkaa kehdosta hautaan. Jokainen elinkaaren vaihe kuluttaa energiaa ja materiaaleja, kuten raaka-aineita, ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 ja vett\u00e4. Itse tuotteessa on vain pieni osa niist\u00e4 luonnonvaroista, joita sen olemassaolon aikana kuluu. My\u00f6s palveluita voidaan tarkastella elinkaarin\u00e4k\u00f6kulmasta: mit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja j\u00e4tteit\u00e4 syntyy palvelun toteuttamisen eri vaiheissa? <\/p>\n\n\n\n
Eri tuotteilla ja palveluilla on erilaiset elinkaaret. Sitra nosti ilmastopaneelin kautta esille nelj\u00e4 osa-aluetta miss\u00e4 voimme vaikuttaa tuotteen elinkaareen ja sit\u00e4 kautta ymp\u00e4rist\u00f6kuormitukseen: ruoka, asuminen, liikkuminen ja muu kulutus. Esimerkiksi ruuan kasvattaminen aiheuttaa suurimman ymp\u00e4rist\u00f6kuormituksen, ei ruuan valmistaminen. Rakennusten merkitt\u00e4vin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutus muodostuu taas rakennuksen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, meill\u00e4 Suomessa erityisesti l\u00e4mmityksest\u00e4. Kun tiedet\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 elinkaaren vaiheessa ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat suurimmat, osataan puuttua oikeisiin asioihin. <\/p>\n\n\n\n
Materiaalitehokkuus on yksi elinkaariajattelun kulmakivi\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6hallinto on m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt materiaalitehokkuuden seuraavasti \u201dMateriaalitehokkuudella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4st\u00e4 tuotetaan enemm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4en. Tavoitteena on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n tuotteen tai palvelun haitallisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia koko sen elinkaaren aikana.<\/em>\u201d
<\/p>\n\n\n\nMateriaalitehokkuutta voidaan parantaa muun muassa:<\/p>\n\n\n\n
- valitsemalla raaka-aineita sek\u00e4 energia- ja kuljetusmuotoja, joiden elinkaaren aikainen energian ja materiaalinkulutus on v\u00e4h\u00e4inen<\/li>
- tehostamalla tuotantoprosesseja raaka-aineen ja energian k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 <\/li>
- minimoimalla ja tehostamalla kuljetuksia sek\u00e4 pakkaamista eli tuotteiden logistiikkaa <\/li>
- kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuotteen palvelevuutta, kuten pitk\u00e4ik\u00e4isyytt\u00e4, monik\u00e4ytt\u00f6isyytt\u00e4 ja huollettavuutta<\/li>
- kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuotteen ja sen osien uudelleenk\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia <\/li><\/ul>\n\n\n\n
J\u00e4tteiden lajittelu<\/h3>\n\n\n\n
J\u00e4tehuolto perustuu Suomessa j\u00e4telakiin (646\/2011 8\u00a7) ja sit\u00e4 kautta valtakunnalliseen sek\u00e4 alueelliseen j\u00e4tesuunnitelmaan. J\u00e4telaki perustuu etusijaj\u00e4rjestykseen ja ensisijainen tavoite on pyrki\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Mik\u00e4li v\u00e4hent\u00e4minen ei ole mahdollista, j\u00e4te pyrit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudelleen sellaisenaan. Seuraavana vaihtoehtona j\u00e4tteelle on kierr\u00e4tys. Jos n\u00e4m\u00e4 toimenpiteet eiv\u00e4t ole mahdollisia, j\u00e4tteen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 energia pyrit\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n laitosmaisella poltolla ja viimeisen\u00e4 vaihtoehtona on kaatopaikka. <\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"http:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2019\/12\/taloudellinen-suomi.jpg\")
<\/figure><\/div>\n\n\n\nMiten voit v\u00e4hent\u00e4\u00e4 j\u00e4tteen syntymist\u00e4? J\u00e4tteen syntymist\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tuotesuunnittelulla, mutta my\u00f6s korvaamalla fyysiset tuotteet digitaalisilla tai muilla palveluilla, sek\u00e4 vuokraamalla, lainaamalla ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuotteita yhdess\u00e4. On my\u00f6s hyv\u00e4 mietti\u00e4 tuotteen tarpeellisuutta ja laatua, huolto- ja korjausmahdollisuuksia sek\u00e4 kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vaaralliset j\u00e4tteet (ongelmaj\u00e4tteet) on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 lukitussa tilassa, erill\u00e4\u00e4n muista j\u00e4tteist\u00e4, ja niist\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 kirjaa (j\u00e4tteen laji, laatu, m\u00e4\u00e4r\u00e4, alkuper\u00e4 ja mihin j\u00e4te on toimitettu). Vaarallisten j\u00e4tteiden kuljetuksesta vastaa luvan saanut taho.
<\/p>\n\n\n\n
Kierr\u00e4tt\u00e4minen ja kiertotalous<\/h3>\n\n\n\n
Tied\u00e4tk\u00f6 miten j\u00e4tteiden lajittelu ja kiertotalous liittyv\u00e4t toisiinsa? Ent\u00e4 miten kiertotalous ja kierr\u00e4tt\u00e4minen eroavat toisistaan?<\/p>\n\n\n\n
Yksinkertaistettuna kiertotalous on uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Siin\u00e4 pois heitetty tavara hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n uudelleen. Esimerkiksi pieneksi j\u00e4\u00e4nyt vaate vied\u00e4\u00e4n kirpputorille, mist\u00e4 joku toinen ostaa sen. My\u00f6s laitteiden huolto ja kunnossa pit\u00e4minen ovat kiertotaloutta. Kiertotaloudessa tuotteilla on mahdollisimman pitk\u00e4 elinkaari. Tuotannossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kest\u00e4vi\u00e4, korjattavia ja helposti vaihdettavia osia. N\u00e4in tuotetta voi huoltaa eik\u00e4 yhden osan rikkoutuessa tarvitse ostaa kokonaan uutta.
<\/p>\n\n\n\n
Kierr\u00e4tt\u00e4minen taas tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 pois heitetyn tavaran materiaalit hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n uudestaan. Esimerkiksi pieneksi j\u00e4\u00e4neist\u00e4 vaatteista leikataan matonkuteita, joista kudotaan mattoja. Tai pois heitetyst\u00e4 metallista valmistetaan uusia osia. <\/p>\n\n\n\n
Tavaraa ei voida kuitenkaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudestaan tai materiaalia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, ellei tavaraa lajitella ja toimiteta paikkaan, josta se voidaan ottaa uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tunnetko oikeat lajitteluohjeet? Harmillista nimitt\u00e4in on, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4rin lajiteltu j\u00e4te saattaa pilata koko hy\u00f6dynt\u00e4miskelpoisen er\u00e4n. Onko sinulla jo ajatuksia siit\u00e4, miten itse voit toteuttaa kiertotaloutta?
<\/p>\n\n\n\n
\n\n\n
<\/figure><\/div>\n\n\n\nIlmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ymp\u00e4rist\u00f6ongelma. Se vaikuttaa ihmistoimintaan ja luonnonymp\u00e4rist\u00f6ihin jo nyt, ja vaikutukset tulevat tulevaisuudessa viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Ihmisten toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisess\u00e4 on ratkaiseva. Katastrofaalisen ilmastokriisin syntyminen voidaan joidenkin tutkimuksien mukaan viel\u00e4 est\u00e4\u00e4 ja vaikutuksia ainakin lievent\u00e4\u00e4, jos niin halutaan. <\/p>\n\n\n\n
Mink\u00e4laisia ilmastotekoja sin\u00e4 teet? Suomen ilmastopaneelin mukaan l\u00e4hes 70 prosenttia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 syntyy kulutuksesta, joten kuluttamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 voit todellakin vaikuttaa. Suomalaisen keskivertokuluttajan hiilijalanj\u00e4lki koostuu Sitran mukaan nelj\u00e4st\u00e4 osa-alueesta: ruoka, liikkuminen, asuminen ja muu kulutus.<\/p>\n\n\n\n
Sitran raportti<\/a> ja hiilijalanj\u00e4lkilaskuri. https:\/\/ilmastodieetti.ymparisto.fi\/ilmastodieetti\/#<\/a> Elinymp\u00e4rist\u00f6 luo puitteet ihmisen olemassaololle. Tarvitsemme puhdasta ilmaa, jota hengitt\u00e4\u00e4, puhtaan maaper\u00e4n, jossa kasvattaa ruokaa ja puhtaan veden, jota juoda. <\/p>\n\n\n\n Mets\u00e4t tarjoavat elinymp\u00e4rist\u00f6n miljoonille lajeille ja ovat t\u00e4rke\u00e4 puhtaan ilman ja veden l\u00e4hde. Kasvillisuus muodostaa p\u00e4\u00e4osan ihmisen ruokavaliosta ja onnistunut maanviljely on toteutuvan ruokaturvan perusta. Globaali ruokaturva horjuu ja maaper\u00e4n heikkeneminen on yh\u00e4 nopeampaa ja menet\u00e4mme n\u00e4in viljelykelpoista maata enemm\u00e4n kuin ennen. Uusien alueiden aavikoitumisesta aiheutuu ongelmia etenkin kehittyviss\u00e4 maissa. Samalla luonnon monimuotoisuus heikkenee ja lajeja kuolee sukupuuttoon. On meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4mme pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden ongelmien synty, olemmehan alun perin ne aiheuttaneetkin. <\/p>\n\n\n\n Meret l\u00e4mp\u00f6tiloineen, virtoineen ja el\u00e4m\u00e4nmuotoineen puolestaan pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka tekee maapallosta elinkelpoisen. Veden l\u00e4mp\u00f6tiloissa ja virtauksissa on kuitenkin havaittu huolestuttavia muutoksia. Miten voimme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 merten tarjoamat luonnonvarat sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 niiden kest\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4? Meid\u00e4n tulee muuttaa nykyist\u00e4 toimintaamme, sill\u00e4 ainoastaan siten voimme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 puhtaan ilman, viljelykelpoisen maan sek\u00e4 puhtaan veden. <\/p>\n\n\n\n Maapallon vedest\u00e4 97,5 % on suolaista ja 2,5 % makeaa. Maailman makeasta vedest\u00e4 ainoastaan 1 % on ihmisten k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, sill\u00e4 esim. 70 % makean veden varannoista sijaitsee j\u00e4\u00e4n\u00e4 tai lumena arktisilla alueilla ja vuoristoissa. <\/p>\n\n\n\n Hanasta tai suihkusta valuvan n\u00e4kyv\u00e4n veden lis\u00e4ksi kulutamme my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vett\u00e4 eli piilovett\u00e4, toisin sanoen jonkin tuotteen kasvatuksen ja tuotannon aikana kulutettua vett\u00e4. Esimerkiksi appelsiinimehulasillisen tuottamiseen on k\u00e4ytetty 170 litraa vett\u00e4. Hampurilaisen valmistamiseen kuluu 2 400 litraa vett\u00e4. Kupilliseen kahvia taas tarvitaan 140 litraa vett\u00e4, kun lasketaan yhteen kahvinviljelyyn, kahvipapujen kuljetukseen ja k\u00e4sittelyyn k\u00e4ytetty vesim\u00e4\u00e4r\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Veden k\u00e4ytt\u00f6 maapallolla on lis\u00e4\u00e4ntynyt paljon. Kasvu jatkuu, sill\u00e4 v\u00e4est\u00f6n ja teollisuuden kasvu lis\u00e4\u00e4v\u00e4t veden kysynt\u00e4\u00e4. Seurauksena on, ett\u00e4 puhdas vesi ei riit\u00e4, vaan siit\u00e4 on puutetta varsinkin Afrikassa, Aasiassa ja L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4. Puhtaan veden puute aiheuttaa sairauksia, levottomuutta ja pakolaisuutta <\/p>\n\n\n\n Yksi syy veden puutteeseen on ilmaston muuttuminen. Lis\u00e4ksi vesivarat ovat jakautuneet ep\u00e4tasaisesti maapallolla. Vaikka meill\u00e4 Pohjoismaissa on vett\u00e4 runsaasti, kulutamme paljon sellaisilla alueilla valmistettuja tuotteita ja ruokaa, miss\u00e4 vedest\u00e4 on pulaa. Koska puhtaan veden saanti tulee turvata koko maailmalle, tulee makean veden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, kierr\u00e4tyst\u00e4 ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tehostaa. Makea vesi on uusiutuva luonnonvara, mutta se uusiutuu liian hitaasti sen k\u00e4yt\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n verrattuna. <\/p>\n\n\n\n Energiaa saadaan mm. vesi- ja tuulivoimasta, auringosta, puusta ja biokaasusta, jotka ovat uusiutuvia energial\u00e4hteit\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4sti k\u00e4ytettyn\u00e4 uusiutuva energia ei lopu, vaikka sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Kehitysmaissa puuta on kuitenkin hakattu enemm\u00e4n kuin sit\u00e4 kasvaa, mist\u00e4 seurauksena on ollut, ett\u00e4 maaper\u00e4 on paikoin aavikoitunut. <\/p>\n\n\n\n \u00d6ljy, hiili ja maakaasu ovat uusiutumattomia energial\u00e4hteit\u00e4, eli fossiilisia polttoaineita. Ne ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten kasvien ja pienten merieli\u00f6iden lahotessa. Uusiutumattomat energial\u00e4hteet loppuvat aikanaan, sill\u00e4 niit\u00e4 ei synny lis\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 syntyy ilmakeh\u00e4\u00e4n haitallisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Energiankulutuksemme on huolestuttavaa, sill\u00e4 80 prosenttia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4mme energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Seurauksena on, ett\u00e4 kasvihuoneilmi\u00f6t\u00e4 kiihdytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Lis\u00e4ksi nykymallilla energian saannin turvaaminen on vaarantumassa: on ennustettu, ett\u00e4 \u00f6ljy loppuu kokonaan 30 vuoden sis\u00e4ll\u00e4 samalla, kun energiantarpeemme on ennustettu kasvavan 50 prosentilla vuoteen 2030 menness\u00e4. On siis selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muutoksia tulee tehd\u00e4 koko energiasektorilla. Miten t\u00e4st\u00e4 selvit\u00e4\u00e4n? Yht\u00e4 vastausta ei ole, mutta kaikki keinot energian s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi ja uusien energiamuotojen kehitt\u00e4miseksi ovat tarpeen. <\/p>\n\n\n\n Opiskelet ammatillisia opintoja ja olet suuntautumassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Olet varmaankin jo kuullut, ett\u00e4 vastuullisuus kuuluu t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja tulevaisuudessa niin yksil\u00f6n kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4nkin toimintaan. Yksil\u00f6n vastuullisuus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ihmisen ominaisuudeksi, ett\u00e4 vastuun ottamiseksi jostakin asiasta tai henkil\u00f6st\u00e4. Sana vastuu taas m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n velvollisuudeksi huolehtia jostakin asiasta, toiminnasta tai henkil\u00f6st\u00e4 (Nykysuomen sanakirja, 2002.)<\/p>\n\n\n\n Yrityksen vastuullisuus m\u00e4\u00e4rittyy yritysvastuun kautta ja kytkeytyy laajemmin yhteiskuntavastuuseen. Jokaisen yrityksen tuleekin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 vastuullisuus yrityksess\u00e4 merkitsee ja kuinka he toimivat niin, ett\u00e4 esimerkiksi ekologisen vastuullisuuden periaatteet toteutuvat, ja n\u00e4in minimoivat kielteiset ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset. Kulutamme joka p\u00e4iv\u00e4 erilaisia asioita, mutta kaikki kulutus ei n\u00e4y p\u00e4\u00e4llep\u00e4in. Kulutamme tuotteiden mukana my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti, kuten tuotannossa k\u00e4ytetty\u00e4 vett\u00e4 tai energiaa. Autolla liikkuessamme tankissa kuluu polttoainetta ja paperin tekemiseen tarvitaan puuta. Katsomme televisiota, k\u00e4ymme elokuvissa tai uimahallissa. Millaista n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kulutusta niihin mahtaa liitty\u00e4? Mihin itse tavarat menev\u00e4t, kun me emme en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 niit\u00e4? Osa kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n, osa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uudelleen, osa voidaan polttaa energiaksi ja osa p\u00e4\u00e4tyy omiin varastoihimme, luontoon tai jopa vaarallisena kaatopaikoille. Tavaroiden ja palvelujen kulutus on yksi suurimpia ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien aiheuttajia. Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 pohjoiseen Tyynenmeren py\u00f6rteeseen on syntynyt kaatopaikka, joka on kaksi kertaa Yhdysvaltojen kokoinen. Vuosikymmenien aikana merenpohjaan on kertynyt sata miljoonaa tonnia j\u00e4tett\u00e4, josta suurin osa on muovia.<\/p>\n\n\n\n Kulutustapoja pit\u00e4isi nopeasti muuttaa kest\u00e4v\u00e4mmiksi, sill\u00e4 maapallon luonnonvarat eiv\u00e4t kest\u00e4 nykyist\u00e4 kulutusta.<\/p>\n\n\n\n Oletko tullut ajatelleeksi, ett\u00e4 ihminen ottaa kaiken tarvitsemansa materiaalin luonnosta? Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan tuotteen olemassaolon eri vaiheita alkaen raaka-aineiden tuottamisesta p\u00e4\u00e4tyen sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistamiseen, eli ns. tuotteen matkaa kehdosta hautaan. Jokainen elinkaaren vaihe kuluttaa energiaa ja materiaaleja, kuten raaka-aineita, ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 ja vett\u00e4. Itse tuotteessa on vain pieni osa niist\u00e4 luonnonvaroista, joita sen olemassaolon aikana kuluu. My\u00f6s palveluita voidaan tarkastella elinkaarin\u00e4k\u00f6kulmasta: mit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja j\u00e4tteit\u00e4 syntyy palvelun toteuttamisen eri vaiheissa? <\/p>\n\n\n\n Eri tuotteilla ja palveluilla on erilaiset elinkaaret. Sitra nosti ilmastopaneelin kautta esille nelj\u00e4 osa-aluetta miss\u00e4 voimme vaikuttaa tuotteen elinkaareen ja sit\u00e4 kautta ymp\u00e4rist\u00f6kuormitukseen: ruoka, asuminen, liikkuminen ja muu kulutus. Esimerkiksi ruuan kasvattaminen aiheuttaa suurimman ymp\u00e4rist\u00f6kuormituksen, ei ruuan valmistaminen. Rakennusten merkitt\u00e4vin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutus muodostuu taas rakennuksen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, meill\u00e4 Suomessa erityisesti l\u00e4mmityksest\u00e4. Kun tiedet\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 elinkaaren vaiheessa ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat suurimmat, osataan puuttua oikeisiin asioihin. <\/p>\n\n\n\n Materiaalitehokkuus on yksi elinkaariajattelun kulmakivi\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6hallinto on m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt materiaalitehokkuuden seuraavasti \u201dMateriaalitehokkuudella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4st\u00e4 tuotetaan enemm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4en. Tavoitteena on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n tuotteen tai palvelun haitallisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia koko sen elinkaaren aikana.<\/em>\u201d Materiaalitehokkuutta voidaan parantaa muun muassa:<\/p>\n\n\n\n J\u00e4tehuolto perustuu Suomessa j\u00e4telakiin (646\/2011 8\u00a7) ja sit\u00e4 kautta valtakunnalliseen sek\u00e4 alueelliseen j\u00e4tesuunnitelmaan. J\u00e4telaki perustuu etusijaj\u00e4rjestykseen ja ensisijainen tavoite on pyrki\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Mik\u00e4li v\u00e4hent\u00e4minen ei ole mahdollista, j\u00e4te pyrit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudelleen sellaisenaan. Seuraavana vaihtoehtona j\u00e4tteelle on kierr\u00e4tys. Jos n\u00e4m\u00e4 toimenpiteet eiv\u00e4t ole mahdollisia, j\u00e4tteen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 energia pyrit\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n laitosmaisella poltolla ja viimeisen\u00e4 vaihtoehtona on kaatopaikka. <\/p>\n\n\n\n Miten voit v\u00e4hent\u00e4\u00e4 j\u00e4tteen syntymist\u00e4? J\u00e4tteen syntymist\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tuotesuunnittelulla, mutta my\u00f6s korvaamalla fyysiset tuotteet digitaalisilla tai muilla palveluilla, sek\u00e4 vuokraamalla, lainaamalla ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuotteita yhdess\u00e4. On my\u00f6s hyv\u00e4 mietti\u00e4 tuotteen tarpeellisuutta ja laatua, huolto- ja korjausmahdollisuuksia sek\u00e4 kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vaaralliset j\u00e4tteet (ongelmaj\u00e4tteet) on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 lukitussa tilassa, erill\u00e4\u00e4n muista j\u00e4tteist\u00e4, ja niist\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 kirjaa (j\u00e4tteen laji, laatu, m\u00e4\u00e4r\u00e4, alkuper\u00e4 ja mihin j\u00e4te on toimitettu). Vaarallisten j\u00e4tteiden kuljetuksesta vastaa luvan saanut taho. Tied\u00e4tk\u00f6 miten j\u00e4tteiden lajittelu ja kiertotalous liittyv\u00e4t toisiinsa? Ent\u00e4 miten kiertotalous ja kierr\u00e4tt\u00e4minen eroavat toisistaan?<\/p>\n\n\n\n Yksinkertaistettuna kiertotalous on uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Siin\u00e4 pois heitetty tavara hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n uudelleen. Esimerkiksi pieneksi j\u00e4\u00e4nyt vaate vied\u00e4\u00e4n kirpputorille, mist\u00e4 joku toinen ostaa sen. My\u00f6s laitteiden huolto ja kunnossa pit\u00e4minen ovat kiertotaloutta. Kiertotaloudessa tuotteilla on mahdollisimman pitk\u00e4 elinkaari. Tuotannossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kest\u00e4vi\u00e4, korjattavia ja helposti vaihdettavia osia. N\u00e4in tuotetta voi huoltaa eik\u00e4 yhden osan rikkoutuessa tarvitse ostaa kokonaan uutta. Kierr\u00e4tt\u00e4minen taas tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 pois heitetyn tavaran materiaalit hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n uudestaan. Esimerkiksi pieneksi j\u00e4\u00e4neist\u00e4 vaatteista leikataan matonkuteita, joista kudotaan mattoja. Tai pois heitetyst\u00e4 metallista valmistetaan uusia osia. <\/p>\n\n\n\n Tavaraa ei voida kuitenkaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudestaan tai materiaalia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, ellei tavaraa lajitella ja toimiteta paikkaan, josta se voidaan ottaa uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tunnetko oikeat lajitteluohjeet? Harmillista nimitt\u00e4in on, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4rin lajiteltu j\u00e4te saattaa pilata koko hy\u00f6dynt\u00e4miskelpoisen er\u00e4n. Onko sinulla jo ajatuksia siit\u00e4, miten itse voit toteuttaa kiertotaloutta?
Ilmasto.org sivuilla on ker\u00e4tty usein kysyttyj\u00e4 kysymyksi\u00e4 ilmastonmuutoksesta. K\u00e4y lukemassa kysymykset ja vastaukset, ja testaa sen j\u00e4lkeen tietosi testikysymysten avulla Ilmasto.org<\/a>. <\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\nElinymp\u00e4rist\u00f6 maanp\u00e4\u00e4llisess\u00e4 ja vedenalaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
<\/figure><\/li><\/figure><\/li><\/ul><\/figure>\n\n\n\n
\n\n\n\nVesi<\/h2>\n\n\n\n
<\/figure><\/div>\n\n\n\nEnergia<\/h2>\n\n\n\n
<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\nEkologista ja vastuullista kuluttamista<\/h2>\n\n\n\n
<\/figure><\/div>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\nKuluttaminen<\/h3>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Miten sin\u00e4 voit vaikuttaa kuluttamiseen ja kuluttamisen vaikutuksiin? <\/p>\n\n\n\nTuotteen elinkaari<\/h3>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\nJ\u00e4tteiden lajittelu<\/h3>\n\n\n\n
<\/figure><\/div>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\nKierr\u00e4tt\u00e4minen ja kiertotalous<\/h3>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n