{"id":388,"date":"2019-11-02T01:54:45","date_gmt":"2019-11-02T01:54:45","guid":{"rendered":"http:\/\/public.bc.fi\/s1700512\/Kestava-kehitys\/suomi\/?page_id=388"},"modified":"2020-04-28T11:39:54","modified_gmt":"2020-04-28T11:39:54","slug":"sosiaalinen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/suomi\/sosiaalinen\/","title":{"rendered":"Sosiaalinen kest\u00e4v\u00e4 kehitys"},"content":{"rendered":"\n

Sosiaalinen kest\u00e4v\u00e4 kehitys<\/h1>\n\n\n\n

Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tarkoitus on turvata ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin, saavuttaa perusoikeudet, hankkia el\u00e4m\u00e4n perusedellytykset ja mahdollistaa osallistuminen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Sosiaalisen kest\u00e4vyyden ajatuksena on taata, ett\u00e4 hyvinvoinnin edellytykset siirtyv\u00e4t sukupolvelta toiselle. Maailmanlaajuisia sosiaalisen kest\u00e4vyyden kysymyksi\u00e4 ovat esimerkiksi v\u00e4est\u00f6nkasvu, k\u00f6yhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten v\u00e4linen tasa-arvo sek\u00e4 koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4minen. <\/p>\n\n\n\n

Hallituksen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ohjelmassa mainitaan sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4 edist\u00e4vin\u00e4 toimenpitein\u00e4 my\u00f6s muun muassa ty\u00f6llisyyden edist\u00e4minen, syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4iseminen sek\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n v\u00e4est\u00f6n olojen turvaaminen, ty\u00f6-, asuin- ja elinymp\u00e4rist\u00f6jen terveellisyyden, viihtyisyyden ja sosiaalisen toimivuuden parantaminen sek\u00e4 v\u00e4est\u00f6n terveyden ja toimintakyvyn tukeminen.
<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisen kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmia oppilaitoksissa voisivat olla turvallinen, terveellinen, viihtyis\u00e4 ja kaikille esteet\u00f6n ty\u00f6- ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 oppilaitosyhteis\u00f6n toiminta sosiaalisena kokonaisuutena. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n ja opiskelijoiden hyvinvoinnista, turvallisuudesta, terveydest\u00e4 ja jaksamisesta huolehditaan systemaattisesti esimerkiksi henkil\u00f6st\u00f6politiikan, ty\u00f6suojelutoiminnan, terveys- ja sosiaalipalveluiden sek\u00e4 opintojen ohjauksen ja erityisopetuksen keinoin. Yksil\u00f6tasolla sosiaalinen kest\u00e4vyys tarkoittaa esimerkiksi edellytyksien luomista el\u00e4m\u00e4nhallinnalle, omakohtaiselle vastuunotolle, kest\u00e4vien el\u00e4m\u00e4ntapojen tavoittelulle sek\u00e4 oman toiminnan merkityksen ja vaikutusten ymm\u00e4rt\u00e4miselle ja oppimiselle.
<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n\n\n\n<\/div=\"ei-koyhyytta\">\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sosiaalinen kest\u00e4vyys on yksi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osa-alueista. Sen tarkoitus on turvata ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin, saavuttaa perusoikeudet ja hankkia el\u00e4m\u00e4n perusedellytykset sek\u00e4 mahdollistaa osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Sosiaalisessa kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n
monimuotoisuus ja tasapainoinen kasvu sek\u00e4 arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkien oikeuksia. \u201dEi k\u00f6yhyytt\u00e4\u201d kuuluu sosiaalisen kest\u00e4vyyden tavoitteisiin. Pyrkimyksen\u00e4 on poistaa k\u00f6yhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta. Vaikka k\u00f6yhyys on v\u00e4hentynyt huomattavasti viime vuosikymmenin\u00e4, viimeisimm\u00e4n arvion mukaan noin 11 % maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4, eli 783 miljoonaa ihmist\u00e4, eli edelleen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 vuonna 2013. Maailmanpankin arvioin mukaan 2018 tuo luku on pudonnut 10%:iin. <\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4rimm\u00e4inen k\u00f6yhyys tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen el\u00e4\u00e4 alle 1,90 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 \u2013 raja on korotettu t\u00e4h\u00e4n 1,25 dollarista hintatason muutosten my\u00f6t\u00e4. YK:n j\u00e4senmaiden tavoitteena on poistaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen k\u00f6yhyys maapallolta kokonaan vuoteen 2030 menness\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

K\u00f6yhyys Suomessa<\/h3>\n\n\n\n

Suomessa k\u00f6yhyys koskettaa yh\u00e4 suurempaa joukkoa. K\u00f6yhyysrajan alapuolella el\u00e4\u00e4 13% suomalaisista, kun vuonna 1995 osuus oli 7%. Tulot jakautuvat suomalaisessa yhteiskunnassa voimakkaasti esimerkiksi koulutuksen, ty\u00f6markkina-aseman, i\u00e4n ja kotitalouden el\u00e4m\u00e4nvaiheen mukaan. Suomessa k\u00f6yhyytt\u00e4 mitataan suhteellisella k\u00f6yhyysasteella, jossa kotitaloudella on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 alle 60% v\u00e4est\u00f6n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 tulosta.<\/p>\n\n\n\n

Pitk\u00e4aikainen ty\u00f6tt\u00f6myys, heikot ty\u00f6olosuhteet ja raskas ty\u00f6, alhainen asumistaso, heikko terveydentila, terveytt\u00e4 vaarantavat elintavat sek\u00e4 sosiaalisen tuen puute ovat usein yhteydess\u00e4 k\u00f6yhyyteen.
<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sosiaalinen kest\u00e4vyys on yksi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osa-alueista. Sen tarkoitus on turvata ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin, saavuttaa perusoikeudet ja hankkia el\u00e4m\u00e4n perusedellytykset sek\u00e4 mahdollistaa osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Sosiaalisessa kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n monimuotoisuus ja tasapainoinen kasvu sek\u00e4 arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkien oikeuksia. \u201dEi n\u00e4lk\u00e4\u00e4\u201d kuuluu sosiaalisen kest\u00e4vyyden tavoitteisiin. Pyrkimyksen\u00e4 on poistaa n\u00e4lk\u00e4, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 maataloutta.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2017 yhteens\u00e4 151 miljoonaa alle viisivuotiasta k\u00e4rsi kroonisesta aliravitsemuksesta johtuvasta lyhytkasvuisuudesta, 51 miljoonaa oli alipainoisia, mutta toisaalta 38 miljoonaa oli ylipainoisia. Arviolta joka nelj\u00e4s kehitysmaan lapsi on alipainoinen, mutta aliravitsemus on muutakin. Aliravittu lapsi ei saa tarpeeksi proteiineja, energiaa ja hivenaineita. Ripuli, hengitystieinfektiot tai muut taudit ovat hengenvaarallisia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

N\u00e4lk\u00e4 Suomessa<\/h3>\n\n\n\n

L\u00e4hes puolen miljoonan suomalaisen tulot eiv\u00e4t riit\u00e4 kohtuulliseen v\u00e4himm\u00e4iskulutukseen, ja moni joutuu turvautumaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ruoka-apuun. 1990-luvun lamavuosina h\u00e4t\u00e4ratkaisuksi syntyneet leip\u00e4jonot ovat j\u00e4\u00e4neet pysyv\u00e4sti katukuvaan paikkaamaan hyvinvointivaltion repe\u00e4mi\u00e4. Joka kolmas ruoka-avun jonottaja kuitenkin tuntee h\u00e4pe\u00e4\u00e4. Suomessa lamavuosina 1990-luvulla tunnetuiksi tulleet leip\u00e4jonot ovat j\u00e4\u00e4neet katukuvaan.
Katso video leip\u00e4jonosta <\/a><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sosiaalinen kest\u00e4vyys on yksi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osa-alueista. Sen tarkoitus on turvata ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin, saavuttaa perusoikeudet ja hankkia el\u00e4m\u00e4n perusedellytykset sek\u00e4 mahdollistaa osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Sosiaalisessa kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n monimuotoisuus ja tasapainoinen kasvu sek\u00e4 arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkien oikeuksia. \u201dTerveytt\u00e4 ja hyvinvointia\u201d kuuluu sosiaalisen kest\u00e4vyyden tavoitteisiin. Pyrkimyksen\u00e4 on taata terveellinen el\u00e4m\u00e4 ja hyvinvointi kaikille. <\/p>\n\n\n\n

Alle viisivuotiaiden lasten kuolemat ovat v\u00e4hentyneet maailmanlaajuisesti 47 % 9,9 miljoonasta vuonna 2000, noin 5,6 miljoonaan vuonna 2016. Vastasyntyneiden kuolemat v\u00e4heniv\u00e4t samana aikana 39 %. Jopa alueilla, joilla haasteet ovat suurimpia, edistys on ollut huomattavaa. <\/p>\n\n\n\n

Vuodesta 2000 \u00e4itiyskuolleisuus Saharan etel\u00e4puoleisessa Afrikassa on pudonnut 35 % ja alle viisivuotiaiden kuolemat ovat puolittuneet. Terveyden edist\u00e4misess\u00e4 keskeisi\u00e4 ovat my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6kysymykset. Esimerkiksi ilmansaasteiden aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain yli seitsem\u00e4n miljoonaa ihmist\u00e4. Luku on suurempi kuin malarian ja HIV:n\/AIDS:in aiheuttamat kuolemat yhteens\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n
\n

Ty\u00f6turvallisuus<\/h3>\n\n\n\n

Ty\u00f6turvallisuuslaki koskee my\u00f6s oppilaan tai opiskelijan ty\u00f6t\u00e4 koulutuksen yhteydess\u00e4 (4 \u00a7). Lakiin sis\u00e4ltyv\u00e4t sek\u00e4 ty\u00f6nantajan ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n velvollisuudet. My\u00f6s oppilaan tulee siis noudattaa ty\u00f6turvallisuuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Oppilaan tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja hoitaa asianmukaisesti mahdollisia suojav\u00e4lineit\u00e4. Oppilaan tulee saamiensa ohjeiden mukaisesti huolehtia, ett\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6st\u00e4\u00e4n ei aiheudu vaaraa h\u00e4nelle itselleen tai muille opetustilassa oleville. Ainakin seuraavat seikat on syyt\u00e4 huomioida: mekaaniset vaaratekij\u00e4t fysikaaliset vaaratekij\u00e4t tapaturman vaarat fyysinen kuormittuminen ja ergonomia kemialliset ja biologiset altisteet sek\u00e4 henkinen kuormittuminen. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n

Sosiaalinen media<\/h3>\n\n\n\n

Sosiaalinen media on yksi paikka muiden joukossa, jossa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Siihen kuuluu samanlaisia asioita kuin kaikkeen muuhunkin toisten kanssa olemiseen. Sosiaalisessa mediassa vaihdetaan kuulumisia, iloitaan ja hullutellaan yhdess\u00e4, osallistutaan ja vaikutetaan, mutta siell\u00e4 voidaan my\u00f6s kohdata vastoink\u00e4ymisi\u00e4, pahoittaa mielens\u00e4 ja tulla kiusatuksi. Sosiaalinen media ei ole erill\u00e4\u00e4n muusta sosiaalisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, vaan se on osa sit\u00e4. J\u00e4rkev\u00e4 sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 hallitsee sen k\u00e4ytt\u00e4misen ja suhtautuu siihen kuten muuhunkin vuorovaikutukseen ihmisten kanssa. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n

El\u00e4m\u00e4nhallinta<\/h3>\n\n\n\n

Opiskelijan hyvinvointiin, el\u00e4m\u00e4nlaatuun ja opiskelukykyyn vaikuttavat useat eri el\u00e4m\u00e4nalueet kuten terveys, ihmissuhteet, ymp\u00e4rist\u00f6 ja harrastukset. El\u00e4m\u00e4nhallinnassa jokaisen tulisi saavuttaa sellainen tila, jossa itse kokee hallitsevansa omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. <\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sosiaalinen kest\u00e4vyys on yksi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osa-alueista. Sen tarkoitus on turvata ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin, saavuttaa perusoikeudet ja hankkia el\u00e4m\u00e4n perusedellytykset sek\u00e4 mahdollistaa osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Sosiaalisessa kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n
monimuotoisuus ja tasapainoinen kasvu sek\u00e4 arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkien oikeuksia. \u201dHyv\u00e4 koulutus\u201d kuuluu sosiaalisen kest\u00e4vyyden tavoitteisiin. Pyrkimyksen\u00e4 on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sek\u00e4 elinik\u00e4iset oppimismahdollisuudet. <\/p>\n\n\n\n

Erot koulunk\u00e4yntimahdollisuuksissa vaikuttavat koko el\u00e4m\u00e4n ajan ja rajaavat mahdollisuuksia. Siksi erityisesti l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan haavoittuvassa asemassa olevien yksil\u00f6iden ryhmien koulunk\u00e4ynnin turvaamiseen on panostettava. Alkuper\u00e4inkansojen lapset, vammaiset lapset ja yleisesti ottaen k\u00f6yhill\u00e4 maaseutualueille asuvat lapset tarvitsevat erityist\u00e4 huomiota. SDG-raportin 2017 tilastojen mukaan rikkaimman 20 prosentin lapset menestyiv\u00e4t koulussa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomessa koulutus on korkeatasoista. Erot eri koulujen oppimistuloksissa ovat pienet, ja l\u00e4hes kaikki suorittavat peruskoulun tavoiteajassa. Esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus on maksutonta, ja my\u00f6s sen j\u00e4lkeen koulutus on suurimmaksi osaksi maksutonta. Tavoite on, ett\u00e4 kaikilla on mahdollisuus saada laadukasta koulutusta perheen tuloista riippumatta ja kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi. <\/p>\n\n\n\n

Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kuuluvat varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja korkeakoulutus. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sosiaalinen kest\u00e4vyys on yksi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osa-alueista. Sen tarkoitus on turvata ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin, saavuttaa perusoikeudet ja hankkia el\u00e4m\u00e4n perusedellytykset sek\u00e4 mahdollistaa osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Sosiaalisessa kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n monimuotoisuus ja tasapainoinen kasvu sek\u00e4 arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkien oikeuksia. \u201dSukupuolten tasa-arvo\u201d kuuluu sosiaalisen kest\u00e4vyyden tavoitteisiin. Pyrkimyksen\u00e4 on saavuttaa sukupuolten v\u00e4linen tasa-arvo sek\u00e4 vahvistaa naisten ja tytt\u00f6jen oikeuksia ja mahdollisuuksia. <\/p>\n\n\n\n

Kotit\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei jakaannu tasaisesti perheiss\u00e4: noin 90 maata kattaneen tutkimuksen mukaan naiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t noin kolme kertaa enemm\u00e4n aikaa palkattomaan kotitalous- ja hoivaty\u00f6h\u00f6n kuin miehet. T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s heikent\u00e4\u00e4 heid\u00e4n mahdollisuuksiaan tehd\u00e4 palkkaty\u00f6t\u00e4 tai opiskella sek\u00e4 osallistua muuhun kodin ulkopuoliseen toimintaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Yksi maailman johtavista maista tasa-arvon vaalimisessa on Suomi. Suomi oli maailman ensimm\u00e4inen maa, joka my\u00f6nsi sukupuolesta riippumattomat t\u00e4ydet poliittiset oikeudet kansalaisilleen. Tasa-arvo on sosiaalinen innovaatio, joka on tuonut yhteiskuntaan uudistumista, kehittymist\u00e4 ja vaurautta, kun sek\u00e4 naisten ett\u00e4 miesten panos on ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Suomen agendana on saada maailmalaajuista sitoutumista tasa-arvoon. Suomi haluaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 k\u00e4sitteen uudella tavalla ja nostaa tasa-arvon uudelleen valokeilaan. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sosiaalinen kest\u00e4vyys on yksi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osa-alueista. Sen tarkoitus on turvata ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin, saavuttaa perusoikeudet ja hankkia el\u00e4m\u00e4n perusedellytykset sek\u00e4 mahdollistaa osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Sosiaalisessa kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n monimuotoisuus ja tasapainoinen kasvu sek\u00e4 arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkien oikeuksia. \u201dEriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4minen\u201d kuuluu sosiaalisen kest\u00e4vyyden tavoitteisiin. Pyrkimyksen\u00e4 on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta maiden sis\u00e4ll\u00e4 ja niiden v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Eriarvoisuus liittyy niin varallisuuteen ja tulotasoon kuin poliittiseen osallistumiseen ja syrjint\u00e4\u00e4nkin. Samaan aikaan kuin tuloerot ovat maiden v\u00e4lill\u00e4 pienentyneet, eriarvoisuus maiden sis\u00e4ll\u00e4 on kasvanut. Esimerkiksi kehitysmaissa tuloerot kasvoivat keskim\u00e4\u00e4rin 11 prosenttia vuosien 1990 ja 2010 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Eriarvoisuus n\u00e4kyy lasten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 monella tapaa, sek\u00e4 lapsuudessa ett\u00e4 lasten tulevaisuudessakin. Suomessa eriarvoisuus koskettaa etenkin lapsia, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa esimerkiksi vammaisuuden, v\u00e4hemmist\u00f6taustan tai ihonv\u00e4rin takia. <\/p>\n\n\n\n

Oppilaitoksen arjessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jatkuvasti sosiaalisia taitoja, esimerkiksi toisten hyv\u00e4ksymist\u00e4 ja kunnioittamista sek\u00e4 yhdess\u00e4 toimimista. Yhdess\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n panostaa ryhm\u00e4ytymiseen, kaverisuhteiden muodostamiseen, kiusaamisen ehk\u00e4isyyn ja yhteishengen luomiseen opiskelijaryhmiss\u00e4. Sit\u00e4 kautta pyrit\u00e4\u00e4n rakentamaan opiskelijoille turvallinen ja hyv\u00e4ksyv\u00e4 kasvuymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 vahvistamaan yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n menetelmin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi pienryhm\u00e4toimintaa, vuorovaikutustaitoryhmi\u00e4, opiskelijakuntatoimintaa sek\u00e4 varhaisen puuttumisen mallia.
<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosiaalinen kest\u00e4v\u00e4 kehitys Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tarkoitus on turvata ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin, saavuttaa perusoikeudet, hankkia el\u00e4m\u00e4n perusedellytykset ja mahdollistaa osallistuminen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Sosiaalisen kest\u00e4vyyden ajatuksena on taata, ett\u00e4 hyvinvoinnin edellytykset siirtyv\u00e4t sukupolvelta toiselle. Maailmanlaajuisia sosiaalisen kest\u00e4vyyden kysymyksi\u00e4 ovat esimerkiksi v\u00e4est\u00f6nkasvu, k\u00f6yhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten v\u00e4linen tasa-arvo sek\u00e4 koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4minen. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"fullwidth.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-388","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/388","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=388"}],"version-history":[{"count":35,"href":"https:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/388\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":757,"href":"https:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/388\/revisions\/757"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/keke.bc.fi\/Kestava-kehitys\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}