Ekologinen kestävä kehitys

Olet varmasti kuullut ilmastonmuutoksesta, energian säästämisestä, kierrättämisestä ja kiertotaloudesta. Mutta miten sinun mielestäsi asiat etenevät? Elämme tällä hetkellä vastuuttomasti, tulevien sukupolvien mahdollisuuksien kustannuksella. Jos kaikki eläisivät niin kuin me, kulutustottumustemme kattamiseen tarvittaisiin yli kolme maapalloa!

YK:n Agenda2030 -toimintaohjelman mukaan olemme päättäneet suojella maapalloa saastumiselta esimerkiksi kestävien kulutus- ja tuotantotapojen avulla luonnonvarojen kestävällä käytöllä sekä ryhtymällä kiireellisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jotta maapallo pystyy tukemaan nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeita.

Entä ekologinen kestävyys, mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä ihmisten taloudellisten ja aineellisten toimintojen sopeuttamista maapallon luonnonvarojen riittävyyteen ja luonnon sietokykyyn. Ekologisen kestävyyden toteutuminen on tärkein, koska se mahdollistaa muiden kestävän kehityksen ulottuvuuksien toteutumisen. Ihminen ei saa vaarantaa elämää ylläpitäviä luonnon järjestelmiä: eliömaailmaa, ilmakehää, vesiä eikä maa- ja kallioperää. Ihmisen aiheuttamat päästöt eivät saa ylittää luonnon sietokykyä.

Ilmaston muutos

Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympäristöongelma. Se vaikuttaa ihmistoimintaan ja luonnonympäristöihin jo nyt, ja vaikutukset tulevat tulevaisuudessa vielä lisääntymään. Ihmisten toiminnan vaikutus ilmastonmuutoksen etenemisessä on ratkaiseva. Katastrofaalisen ilmastokriisin syntyminen voidaan joidenkin tutkimuksien mukaan vielä estää ja vaikutuksia ainakin lieventää, jos niin halutaan.

Minkälaisia ilmastotekoja sinä teet? Suomen ilmastopaneelin mukaan lähes 70 prosenttia hiilidioksidipäästöistä syntyy kulutuksesta, joten kuluttamispäätöksillä voit todellakin vaikuttaa. Suomalaisen keskivertokuluttajan hiilijalanjälki koostuu Sitran mukaan neljästä osa-alueesta: ruoka, liikkuminen, asuminen ja muu kulutus.

Sitran raportti ja hiilijalanjälkilaskuri. https://ilmastodieetti.ymparisto.fi/ilmastodieetti/#

Ilmasto.org sivuilla on kerätty usein kysyttyjä kysymyksiä ilmastonmuutoksesta. Käy lukemassa kysymykset ja vastaukset, ja testaa sen jälkeen tietosi testikysymysten avulla Ilmasto.org.

Elinympäristö maanpäällisessä ja vedenalaisessa elämässä

Elinympäristö luo puitteet ihmisen olemassaololle. Tarvitsemme puhdasta ilmaa, jota hengittää, puhtaan maaperän, jossa kasvattaa ruokaa ja puhtaan veden, jota juoda.

Metsät tarjoavat elinympäristön miljoonille lajeille ja ovat tärkeä puhtaan ilman ja veden lähde. Kasvillisuus muodostaa pääosan ihmisen ruokavaliosta ja onnistunut maanviljely on toteutuvan ruokaturvan perusta. Globaali ruokaturva horjuu ja maaperän heikkeneminen on yhä nopeampaa ja menetämme näin viljelykelpoista maata enemmän kuin ennen. Uusien alueiden aavikoitumisesta aiheutuu ongelmia etenkin kehittyvissä maissa. Samalla luonnon monimuotoisuus heikkenee ja lajeja kuolee sukupuuttoon. On meidän tehtävänämme pysäyttää näiden ongelmien synty, olemmehan alun perin ne aiheuttaneetkin.

Meret lämpötiloineen, virtoineen ja elämänmuotoineen puolestaan pitävät yllä järjestelmää, joka tekee maapallosta elinkelpoisen. Veden lämpötiloissa ja virtauksissa on kuitenkin havaittu huolestuttavia muutoksia. Miten voimme säilyttää merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä? Meidän tulee muuttaa nykyistä toimintaamme, sillä ainoastaan siten voimme säilyttää puhtaan ilman, viljelykelpoisen maan sekä puhtaan veden.

Vesi

Maapallon vedestä 97,5 % on suolaista ja 2,5 % makeaa. Maailman makeasta vedestä ainoastaan 1 % on ihmisten käytettävissä, sillä esim. 70 % makean veden varannoista sijaitsee jäänä tai lumena arktisilla alueilla ja vuoristoissa.

Hanasta tai suihkusta valuvan näkyvän veden lisäksi kulutamme myös näkymätöntä vettä eli piilovettä, toisin sanoen jonkin tuotteen kasvatuksen ja tuotannon aikana kulutettua vettä. Esimerkiksi appelsiinimehulasillisen tuottamiseen on käytetty 170 litraa vettä. Hampurilaisen valmistamiseen kuluu 2 400 litraa vettä. Kupilliseen kahvia taas tarvitaan 140 litraa vettä, kun lasketaan yhteen kahvinviljelyyn, kahvipapujen kuljetukseen ja käsittelyyn käytetty vesimäärä.

Veden käyttö maapallolla on lisääntynyt paljon. Kasvu jatkuu, sillä väestön ja teollisuuden kasvu lisäävät veden kysyntää. Seurauksena on, että puhdas vesi ei riitä, vaan siitä on puutetta varsinkin Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä. Puhtaan veden puute aiheuttaa sairauksia, levottomuutta ja pakolaisuutta

Yksi syy veden puutteeseen on ilmaston muuttuminen. Lisäksi vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti maapallolla. Vaikka meillä Pohjoismaissa on vettä runsaasti, kulutamme paljon sellaisilla alueilla valmistettuja tuotteita ja ruokaa, missä vedestä on pulaa. Koska puhtaan veden saanti tulee turvata koko maailmalle, tulee makean veden käyttöä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä tehostaa. Makea vesi on uusiutuva luonnonvara, mutta se uusiutuu liian hitaasti sen käytön määrään verrattuna.

Energia

Energiaa saadaan mm. vesi- ja tuulivoimasta, auringosta, puusta ja biokaasusta, jotka ovat uusiutuvia energialähteitä. Kestävästi käytettynä uusiutuva energia ei lopu, vaikka sitä käytetään. Kehitysmaissa puuta on kuitenkin hakattu enemmän kuin sitä kasvaa, mistä seurauksena on ollut, että maaperä on paikoin aavikoitunut.

Öljy, hiili ja maakaasu ovat uusiutumattomia energialähteitä, eli fossiilisia polttoaineita. Ne ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten kasvien ja pienten merieliöiden lahotessa. Uusiutumattomat energialähteet loppuvat aikanaan, sillä niitä ei synny lisää. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyy ilmakehään haitallisia päästöjä.

Energiankulutuksemme on huolestuttavaa, sillä 80 prosenttia käyttämästämme energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Seurauksena on, että kasvihuoneilmiötä kiihdyttävät päästöt lisääntyvät. Lisäksi nykymallilla energian saannin turvaaminen on vaarantumassa: on ennustettu, että öljy loppuu kokonaan 30 vuoden sisällä samalla, kun energiantarpeemme on ennustettu kasvavan 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. On siis selvää, että muutoksia tulee tehdä koko energiasektorilla. Miten tästä selvitään? Yhtä vastausta ei ole, mutta kaikki keinot energian säästämiseksi ja uusien energiamuotojen kehittämiseksi ovat tarpeen.

Ekologista ja vastuullista kuluttamista

Opiskelet ammatillisia opintoja ja olet suuntautumassa työelämään. Olet varmaankin jo kuullut, että vastuullisuus kuuluu tänään ja tulevaisuudessa niin yksilön kuin työelämänkin toimintaan. Yksilön vastuullisuus määritellään sekä ihmisen ominaisuudeksi, että vastuun ottamiseksi jostakin asiasta tai henkilöstä. Sana vastuu taas määritellään velvollisuudeksi huolehtia jostakin asiasta, toiminnasta tai henkilöstä (Nykysuomen sanakirja, 2002.)

Yrityksen vastuullisuus määrittyy yritysvastuun kautta ja kytkeytyy laajemmin yhteiskuntavastuuseen. Jokaisen yrityksen tuleekin päättää, mitä vastuullisuus yrityksessä merkitsee ja kuinka he toimivat niin, että esimerkiksi ekologisen vastuullisuuden periaatteet toteutuvat, ja näin minimoivat kielteiset ympäristövaikutukset.

Kuluttaminen

Kulutamme joka päivä erilaisia asioita, mutta kaikki kulutus ei näy päällepäin. Kulutamme tuotteiden mukana myös näkymättömästi, kuten tuotannossa käytettyä vettä tai energiaa. Autolla liikkuessamme tankissa kuluu polttoainetta ja paperin tekemiseen tarvitaan puuta. Katsomme televisiota, käymme elokuvissa tai uimahallissa. Millaista näkymätöntä kulutusta niihin mahtaa liittyä?

Mihin itse tavarat menevät, kun me emme enää käytä niitä? Osa kierrätetään, osa käytetään uudelleen, osa voidaan polttaa energiaksi ja osa päätyy omiin varastoihimme, luontoon tai jopa vaarallisena kaatopaikoille. Tavaroiden ja palvelujen kulutus on yksi suurimpia ympäristöongelmien aiheuttajia. Tiesitkö, että pohjoiseen Tyynenmeren pyörteeseen on syntynyt kaatopaikka, joka on kaksi kertaa Yhdysvaltojen kokoinen. Vuosikymmenien aikana merenpohjaan on kertynyt sata miljoonaa tonnia jätettä, josta suurin osa on muovia.

Kulutustapoja pitäisi nopeasti muuttaa kestävämmiksi, sillä maapallon luonnonvarat eivät kestä nykyistä kulutusta.

Oletko tullut ajatelleeksi, että ihminen ottaa kaiken tarvitsemansa materiaalin luonnosta?
Miten sinä voit vaikuttaa kuluttamiseen ja kuluttamisen vaikutuksiin?

Tutkimalla ympäristömerkkejä ja tekemällä kestäviä valintoja. Käy tutkimassa Marttojen sivulla ympäristömerkkejä.
Perehtymällä energiamerkkeihin
Muita kiinnostavia teemoja voivat olla Reilu kauppa, Älä osta mitään –päivä tai Turhake

Tuotteen elinkaari

Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan tuotteen olemassaolon eri vaiheita alkaen raaka-aineiden tuottamisesta päätyen sen käytöstä poistamiseen, eli ns. tuotteen matkaa kehdosta hautaan. Jokainen elinkaaren vaihe kuluttaa energiaa ja materiaaleja, kuten raaka-aineita, työvälineitä ja vettä. Itse tuotteessa on vain pieni osa niistä luonnonvaroista, joita sen olemassaolon aikana kuluu. Myös palveluita voidaan tarkastella elinkaarinäkökulmasta: mitä päästöjä ja jätteitä syntyy palvelun toteuttamisen eri vaiheissa?

Eri tuotteilla ja palveluilla on erilaiset elinkaaret. Sitra nosti ilmastopaneelin kautta esille neljä osa-aluetta missä voimme vaikuttaa tuotteen elinkaareen ja sitä kautta ympäristökuormitukseen: ruoka, asuminen, liikkuminen ja muu kulutus. Esimerkiksi ruuan kasvattaminen aiheuttaa suurimman ympäristökuormituksen, ei ruuan valmistaminen. Rakennusten merkittävin ympäristövaikutus muodostuu taas rakennuksen käytöstä, meillä Suomessa erityisesti lämmityksestä. Kun tiedetään, missä elinkaaren vaiheessa ympäristövaikutukset ovat suurimmat, osataan puuttua oikeisiin asioihin.

Materiaalitehokkuus on yksi elinkaariajattelun kulmakiviä. Ympäristöhallinto on määrittänyt materiaalitehokkuuden seuraavasti ”Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyritään myös vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana.”

Materiaalitehokkuutta voidaan parantaa muun muassa:

valitsemalla raaka-aineita sekä energia- ja kuljetusmuotoja, joiden elinkaaren aikainen energian ja materiaalinkulutus on vähäinen
tehostamalla tuotantoprosesseja raaka-aineen ja energian käytössä
minimoimalla ja tehostamalla kuljetuksia sekä pakkaamista eli tuotteiden logistiikkaa
kehittämällä tuotteen palvelevuutta, kuten pitkäikäisyyttä, monikäyttöisyyttä ja huollettavuutta
kehittämällä tuotteen ja sen osien uudelleenkäyttömahdollisuuksia

Jätteiden lajittelu

Jätehuolto perustuu Suomessa jätelakiin (646/2011 8§) ja sitä kautta valtakunnalliseen sekä alueelliseen jätesuunnitelmaan. Jätelaki perustuu etusijajärjestykseen ja ensisijainen tavoite on pyrkiä vähentämään jätteen määrää. Mikäli vähentäminen ei ole mahdollista, jäte pyritään käyttämään uudelleen sellaisenaan. Seuraavana vaihtoehtona jätteelle on kierrätys. Jos nämä toimenpiteet eivät ole mahdollisia, jätteen sisältämä energia pyritään hyödyntämään laitosmaisella poltolla ja viimeisenä vaihtoehtona on kaatopaikka.

Miten voit vähentää jätteen syntymistä? Jätteen syntymistä voidaan vähentää tuotesuunnittelulla, mutta myös korvaamalla fyysiset tuotteet digitaalisilla tai muilla palveluilla, sekä vuokraamalla, lainaamalla ja käyttämällä tuotteita yhdessä. On myös hyvä miettiä tuotteen tarpeellisuutta ja laatua, huolto- ja korjausmahdollisuuksia sekä kestävyyttä.

Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) on säilytettävä lukitussa tilassa, erillään muista jätteistä, ja niistä on pidettävä kirjaa (jätteen laji, laatu, määrä, alkuperä ja mihin jäte on toimitettu). Vaarallisten jätteiden kuljetuksesta vastaa luvan saanut taho.

Kierrättäminen ja kiertotalous

Tiedätkö miten jätteiden lajittelu ja kiertotalous liittyvät toisiinsa? Entä miten kiertotalous ja kierrättäminen eroavat toisistaan?

Yksinkertaistettuna kiertotalous on uusiokäyttöä. Siinä pois heitetty tavara hyödynnetään uudelleen. Esimerkiksi pieneksi jäänyt vaate viedään kirpputorille, mistä joku toinen ostaa sen. Myös laitteiden huolto ja kunnossa pitäminen ovat kiertotaloutta. Kiertotaloudessa tuotteilla on mahdollisimman pitkä elinkaari. Tuotannossa käytetään kestäviä, korjattavia ja helposti vaihdettavia osia. Näin tuotetta voi huoltaa eikä yhden osan rikkoutuessa tarvitse ostaa kokonaan uutta.

Kierrättäminen taas tarkoittaa sitä, että pois heitetyn tavaran materiaalit hyödynnetään uudestaan. Esimerkiksi pieneksi jääneistä vaatteista leikataan matonkuteita, joista kudotaan mattoja. Tai pois heitetystä metallista valmistetaan uusia osia.

Tavaraa ei voida kuitenkaan käyttää uudestaan tai materiaalia hyödyntää, ellei tavaraa lajitella ja toimiteta paikkaan, josta se voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Tunnetko oikeat lajitteluohjeet? Harmillista nimittäin on, että väärin lajiteltu jäte saattaa pilata koko hyödyntämiskelpoisen erän. Onko sinulla jo ajatuksia siitä, miten itse voit toteuttaa kiertotaloutta?

Näin Tredussa huolehditaan kierrättämisestä

Lähteet