Kulttuurinen kestävä kehitys
Kulttuurinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen ulottuvuuksista. Se tarkoittaa kulttuuriin liittyvien asioiden kuten kielten, perinteiden ja tapojen säilyttämistä. Kulttuurisesti kestävässä kehityksessä hyväksytään monimuotoisuus ja tasapainoinen kasvu sekä arvostetaan ja kunnioitetaan kaikkien oikeuksia.
”Kestävät kaupungit ja yhteisöt” kuuluu kulttuurisen kestävyyden tavoitteisiin. Pyrkimyksenä on taata asukkaille turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
Kestävät kaupungit ja yhteisöt-osiossa on keskiössä kaupungistuminen, mikä tarkoittaa kaupungeissa asuvien ihmisten määrän kasvua suhteessa koko väestöön. Enemmistö maailman asukkaista asuu nykyään kaupungeissa, mutta maiden välillä on eroja. Kaupungistumisen hallinta on suurimpia haasteita ihmiskunnan kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Kestävä kaupunkiympäristö luo mahdollisuuksia asukkailleen, mutta takaa myös peruspalvelut (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut), energiansaannin, hyvät asumisolosuhteet ja kulkumahdollisuudet ilman, että ympäristö rasittuu tai saastuu.
Kaupungistuminen tarjoaa työpaikkoja, tuottaa vaurautta ja jalostaa kulttuureita. Kaupungit tarjoavat myös maaseutua tehokkaammat mahdollisuudet koulutuksen ja terveydenhuollon tarjoamiseksi ja käytöksi.
Toisaalta kaupungistumisen tuoman vaurastumisen myötä kulutetaan enemmän. Väestön hallitsematon pakkautuminen kaupunkeihin tuhoaa ja saastuttaa ympäristöä sekä lisää autojen määrää ja asukkaiden välistä eriarvoisuutta. Äärimmäinen köyhyys on yleisesti keskittynyt kaupunkiympäristöihin.
Kaupungistuminen on turvallista ja kestävää, kun yhteiskunta varmistaa asukkailleen riittävät ja turvalliset asuinolot. Maailmanlaajuisesti tämä merkitsee slummialueiden vähentämistä. Kestävä kaupungistuminen tarkoittaa myös investointeja julkiseen liikenteeseen, vihreiden tilojen luomiseen sekä sitä, että asukkaat osallistuvat kaupunkisuunnitteluun (puistot, urheilukentät, pyörätiet, leikkikentät ym.). Kestävässä kaupungistumisessa varaudutaan erilaisiin katastrofeihin (esim. vesien pilaantuminen) sekä tehdään konkreettisia toimia haitallisten ympäristövaikutusten torjumiseksi. Samalla huolehditaan maailman kulttuuri- ja luonnon perinnöstä.
Kulttuurinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alueista. Rauha, vakaus, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto ovat tärkeä edellytys kestävälle kehitykselle. ”Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto” kuuluu kulttuurisen kestävyyden tavoitteisiin. Pyrkimyksenä on edistää rauhaa yhteiskunnissa ja taata oikeudenmukaisuuden toteutuminen tasapuolisilla oikeuspalveluilla. Rauha käsitteenä mielletään yleensä vastakohdaksi sodalle, joka on väkivaltaa ja erilaisia konflikteja. Rauha on valtioiden tai muiden vastaavien välinen normaali sovinnon tila. Vain rauhan oloissa yksilöt voivat kunnioittaa toisiaan, nauttia oikeudestaan elämään ja käyttää perusoikeuksiaan.
Oikeudenmukaisuuden määrittely on haastavaa, mutta siihen liittyvät läheisesti ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Valtioiden lainsäädännöt ja kulttuurit heijastavat niiden oikeudenmukaisuuskäsitystä. Oikeus hyvään hallintoon on perusoikeus, joka kuuluu jokaiselle. Hyvän hallinnon takeet turvataan lainsäädännöllä.
”Rauha on toisaalta myös yksilön mahdollisuuksia kävellä rauhassa kadulla ja kokea olevansa turvassa.
Rauha on myös arjessa olevaa kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan. Rauha on empatiaa ja siihen pyrkimistä.
Mies, 26, Suomi”
Rauha on myös globaaleja teemoja ja tärkeitä arvoja, kuten demokratiaa, aktiivista kansalaisuutta, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, antirasismia, ihmisoikeuksia ja väkivallattomuutta. Aseellisella väkivallalla ja turvattomuudella on tuhoava vaikutus maiden kehitykseen. Rauhan vaaliminen on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ydintehtävistä. YK työskentelee kriisien syntymisen ehkäisemiseksi, pyrkii vähentämään poliittisia jännitteitä ja osallistuu jo puhjenneiden konfliktien ratkaisemiseen.
Kestävän kehityksen tavoitteet pyrkivät vähentämään merkittävästi kaikkia väkivallan muotoja ja tehostamaan yhteistyötä paikallisten hallitusten ja yhteisöjen välillä konfliktien ja kriisien ratkaisemiseksi.
Oikeudenmukaisuus-käsitettä on vaikea määritellä yksiselitteisesti, koska sitä voidaan tarkastella yksilön tai yhteisön näkökulmasta. Kulttuurista riippuen esimerkiksi tasa-arvon käsite voidaan tulkita hyvin monella tavalla. Oikeudenmukaisuuden perustana ovat ihmisoikeudet.
Oikeudenmukaisuus on kaiken aikaa arjessa läsnä. Työhyvinvoinnin yksi merkittävimmistä tekijöistä on oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Toisen työntekijän oikeuksien toteutuminen voi johtaa toisen kohdalla epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiin. Omien oikeuksien puolustamisen toinen puoli on se, että on huomioitava omat vastuut ja velvollisuudet.
Tärkeintä oikeudenmukaisuudessa on nähdä jokainen ihminen arvokkaana ja yhdenvertaisena oikeuksien ja velvollisuuksiensa suhteen. ”Kaikki olemme samanlaisia ja kaikki olemme erilaisia.” Kaikissa on jotain yhteistä, universaalia, jonka vuoksi ihmisiä on kohdeltava oikeudenmukaisesti.
UN Peacekeeping animation – Security and rule of law in the field
Mitä ihmisoikeudet ovat? | Amnesty International – Suomen osasto
Hyvä hallinto edellyttää, että viranomaiset kohtelevat kansalaisia tasapuolisesti eivätkä syrji heitä. Viranomaisten tulee toimia voimassa olevien lakien mukaan sekä puolueettomasti. Tämä osa-alue vaikuttaa elämäämme hyvin paljon. Yhteiskunnan vakaa kehitys antaa turvaa meille monella tasolla. Kun oikeuslaitos, poliisi ja muu virkakunta toimivat luotettavasti ja läpinäkyvästi, niitä ei huomaa eikä kenties osaa arvostaa, mutta niiden menettäminen näkyisi arjessa kaikessa.
Hyvän hallinnon tehtävänä on myös turvata julkinen tiedonsaantioikeus. Sinulla, kansalaisella, on oikeus saada tietää viranomaisten suunnitelmista ja toimenpiteistä esimerkiksi kaupungin kaavoituksesta, päivähoidon ja terveydenhuollon järjestämisestä. YK:n maailmanlaajuisissa tavoitteissa väkivallan vähentäminen, oikeusturvan edistäminen, taistelu järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, korruption poistaminen ja muut teot ovat osa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Kulttuurinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alueista. Yhteistyö ja kumppanuus ovat tärkeä edellytys kestävälle kehitykselle. ”Yhteistyö ja kumppanuus” kuuluu kulttuurisen kestävyyden tavoitteisiin. Pyrkimyksenä on edistää hallitusten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä. Yhteistyö ja kumppanuus ovat maailmanlaajuista, globaalia työtä, koska valtiot ovat tällä hetkellä enemmän sidoksissa toisiinsa kuin koskaan aikaisemmin. Teknologian kehittyminen ja tiedon saannin helpottuminen ovat tuoneet kansakunnat ja niiden kansalaiset lähemmäksi toisiaan.
”Yhteistyö ja kumppanuus” -osion teemana on tukea kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta. Yhteistyötä ja kumppanuutta tarvitaan myös kansallisella ja paikallisella tasolla. Kestävän kehityksen toteutuminen vaatii maailman talouden vakautta, jota voidaan lisätä ja turvata johdon mukaisella hallitusten poliittisella työllä. Yhteistyön ja kumppanuuden avulla edistetään kansainvälistä kauppaa, jossa huomioidaan vähemmän kehittyneiden maiden tarpeet. Näin saavutetaan reilu, avoin ja kaikkia hyödyttävä kauppajärjestelmä.
Africa For Norway – New charity single out now! | SAIH Norway
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen vaatii myös pitkäaikaisia investointeja vähiten kehittyneisiin maihin. Monet maat antavat virallista kehitysapua maiden talouskasvun tehostamiseksi. Kehitysapua voidaan käyttää esimerkiksi ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämiseen, siirtoon ja levittämiseen. Kehitysapuna voidaan antaa myös koulutusta. Kansalaisten luku- ja kirjoitustaidon saavuttaminen on tehokas keino taistella köyhyyttä vastaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä tekemään yhteistyötä paikallisesti ja globaalisti.
Suomessa yritykset eivät ole juurikaan osallistuneet ns. viralliseen kehitysaputyöhön. Viime vuosina käytäntö on muuttunut. Yritykset ja järjestöt ovat yhdistäneet voimiaan. Järjestöillä on yrityksille jaettavaksi paljon tietoa siitä, miten vähemmän kehittyneissä maissa kannattaa toimia. Yritysten pitää kuitenkin muistaa Suomen kehitysyhteistyön päätavoite eli köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ja ihmisoikeuksien tukeminen.
Kansalaisjärjestöt ovat hallituksista riippumattomia järjestöjä ja usein ne eivät tavoittele taloudellisista voittoa. Kansalaisjärjestöjen tavoitteet ovat moninaiset, mutta usein ne ovat julkista keskustelua ylläpitäviä toimijoita. Kansalaisjärjestöt pyrkivät valvomaan, että kansalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa. Niiden roolia pidetään erittäin tärkeänä kestävän kehityksen toteuttamisessa. Tunnettuja Suomessa toimivia kansalaisjärjestöjä ovat esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto, Eläinsuojeluliitto Animalia, Seta ja Ihmisoikeusliitto. Monet järjestöistä ovat kansainvälisiä yhteisöjä, jotka toimivat ympäri maailmaa esimerkiksi Punainen Risti, Unicef ja Amnesty International. Kansalaisjärjestöjä ovat myös pienet ryhmät, kuten asukas-, vanhempain- ja senioriyhdistykset sekä harrasteseurat.
UN Happiness Report: Finland Is Considered The Happiest Country On Earth Despite The Cold | TIME